On erittäin varhainen aamu, mutta olen istunut jo hetken pöytälampun valossa tuijottaen pimeyteen. Pellot ovat sysimustia, ainoastaan tallin ja pihan valot luovat kelmeää valoa ulkona. Kaupungin valot eivät näy edes horisontissa. Silti pelästyin melkein kiljahdin, kun oveeni koputettiin.
"Neiti on hyvä ja tulee aamupalalle", kotitonttumme Delis vinkui. Ystävällinen ja lojaali kotitonttu on palvellut perheessämme aina. Vihaan hänen pukuaan, mutta Delisin mielestä se on parempi kuin muilla kotitontuilla.
"Kiitos Delis minä tulen", vastasin ja vedin vaalean oranssin villaneuleen päälleni. Seurasin tonttua alakertaan, jossa mummo ja äiti istuivat pöydässä.
"Mitä missä isä on", kysyin pettyneenä. Toivoin hänen olevan kotona kun saan kirjeen Tylypahkasta tai ainankin toivon saavani.
"No tiedäthän isäsi. Hän sai yöllä hälyytyksen ja hänen oli aivan pakko lähteä", Dolia-mummoni sanoi silmäillen Delisin toimia teen kanssa. "Hei Delis varovasti se on minun äitini teepannu", mummoni kivahti tontulle joka hieman horjahti jakkaralla.
"Jos antaisit sen käyttää enemmän taikaa ei tulisi kolhuja ja kolinoita", puolustin Delistä.
"Tontut käyttävät vain perheen suojelemiseen ja taikaeläinten hoitoon taikaa. Teen keittäminen ei ole käsittääkseni suojelemista vai oletko erimieltä nuori neiti", Dolia loi pistävän katseensa minuun. Nostin vain toista kulmaani ja tuhahdin. Äitini seurasi keskustelua kiinnostuneena. Dolia ja isäni ovat molemmat olleet luihuisia, mutta äitini rohkelikko. Isäni ja mummoni oppiastovereista osa on pimeyden velhoja, muttemme pidä heihin juuri yhteyttä. Silti mummoni on melko ilkeää sorttia ja se näkyy kotona tonttumme ja ystäviäni kohtaan.
Äidin ja mummon kiistelyn keskeytti postilaatikon rämähdys. Se tippui kepin päästä maahan ja tymähti. Clarissa äitini meni ovelle ihmettelemään mitä ulkona tapahtuu, kun sisään lensi valkoinen valtava tunturipöllö. Se lensi ruokapöytään suoraan eteeni, juuri kun Delis ehti heilauttaa sauvaansa ja sai tee astiaston siirrettyä apupöydälle ja asettui niiden eteen jalat ja kädet levällä. Mummo vilkaisi tonttua, mutta kerrankin hymyn kare huulillaan.
"Kiitos, Gemox", vastasin linnulle silittäen sitä päästä ottaen kirjeesä kiinni. Uusin pöllömme Gemox on hieman hölmö ja tohelo.
"Delis menepäs talliin rauhoittamaan hevoset, Gemox taisi lentää sen kautta taas", äiti huikkasi keittiön ovelta näyttäen linnulle merkin. Etusormen heilautus tarkoittaa siirtymistä parempaan paikkaan. Mummoni sormen heilautus tarkoitti etsi se paikka jostain muualta kuin täältä sisältä.
"Tuo pöllö on häpeäksi suvullemme", Dolia valitti.
"Itse poikasihan sen valitsi", Clarissa iski takaisin. Isä oli tosiaan hankkinut pöllön hieman kiusatakseen mummoa. Mummolle tuntuu olevan tärkeintä suvun maine, mutta äiti ei voi sietää tuota paapatusta, eikä isäkään niin välitä.
"Se on Tylypahkasta, se on Sleeping Beautysta. Samasta Tylypahkasta kuin teidän", kiljuin ja hihkuin hypellen äidin eteen.
"No mutta avaa se nyt jo hyvänen aika. Etenkin ostoslista se on tärkeä eikä saa hukata", äiti kannusti. Ostoslista oli pitkä todella pitkä ja ojensin sen äidille. Kirjeessä errottiin että mintu on hyväksytty oppilaaksi. Kuten tavallisesti ei ole hirveästi aikaa valmistautua. Turvallisuus syistä matkustustavat ja päivät ilmoitetaan samana päivänä.
"No niin haepas reppusi jonka pakkasit jo ja muista ottaa Fiinun häkki mukaan", mummo käski. Juoksin omaan huoneeseni ja heitin repun selkään. Fiinun matkahäkki oli valmiina oven vieressä, joten nappasin sen ja kiiruhdin talliin hakemaan frettini. Fiinu on kolme vuotias valkoinen frettityttö, joka on minun omani ja sen vuoksi saa lähteä mukaani. Pussasin turvalle kauniita siivekkäitä hevosiamme. Vaari kasvatti noita komeita eläimiä ja mummo päätti säästää niistä parheimmat.
Matkustimme hormipulverilla viistokujalle ja kaiken yllätykseski minut vastaan otti isäni Deimos. Halasin isää, joka onnitteli minua vuolaasti. Ensimmäisenä hän ojensi minulle mustan koulukaavun.
"Tässä se on aivan uusi ja ainoasta oikeasta liikeestä ostettu, eikös sellainen pitänyt ostaa", isä ojensi minulle paperiin käärityn nyytin ja vilkaisi äitiin kysyvästi.
"Kai se on ostettu neiti Ledgostin vaatturi liikeestä", Dolia tiedusteli.
"Tietenkin äiti, sieltä mistä meidänkin kaavut on hankittu", Deimos vastasi pyöräytellen silmiään. Toki tietänen mummon vihaavan tuota ja kaappasikin minut matkaan ennen kuin mummo ehti reagoida.
Noidankattila, kirjapino, uusi valtava sauva (jopa kaksi tuumaa pidempi kuin isäni, mutta se oli sauvasepän mielestä minulle täydellinen), pankissa oli käyty avaamassa minulle oma tili, jota pääsen käyttämään ilman vanhempiani. Holvissa olisi valuuttaa, mikäli sitä tarvitsee, mutta tylipahkasta saimme omaa rahaa. Aloin pakkaamaan mummon ostamaan uuteen arkkuun kaiken tarpeellisen. Näin ollen en tarvinnut enään kantaa reppuani. Fiinu saa matkustaa kanssani matkustamossa, joten sitä en tietenkään laittanut arkkuun vaikka hallipoitsulla se olisi sielläkin matkustanut.
"Tässä pue nämä Fiinulle niin se ei ainakaan karkaa sinulta junassa", äiti sanoi ojentaessaan pinkit nahkaiset valjaat ja hihnan. Fiinu ei arvostanut valjaita, mutta antoi minun kuitenkin pukea ne. Olimme valmiita ja suuntasimme juna-asemalle, minua jännitti hirmisesti mutta ensi vaikutus on erittäin tärkeä. Eli Fiinu olalle, ryhti kuntoon ja pusut läheisille, käännyin ja tiukka hymy kasvoille.
Kirjoitettu 29.4.2020
Celeste
Tarinan alussa kuvailu tuntui hyvin aidolta ja rauhalliselta. Tarina eteni sujuvasti eteenpäin ja siihen oli sopivasti sisälletty pieni kina kotitontusta ja matkasta Viistokujalle. Mummo vaikutti hyvin tarkalta ja melko vaativalta, kun ei antanut Delisin aina taikoa ja kun oletti Deimosia hankkivan kaavun tietystä liikkeestä, mistä Dolia nähtävästi piti. Pieniä kirjoitusvirheitä oli, samoin pilkkuvirheitä, mutta ne olisivat varmasti korjaantuneet vain oikolukemalla tekstin pariin kertaan. Tekstin alussa, jossa kuvailtiin näkymää ikkunasta, oli käytettynä preesens- muotoa, kun taas alun jälkeen tarinaa kerrottiin imperfektissä eli menneessä muodossa. Eli jos kirjoitat jatkossa imperfektissä, alun olisi kuulunut alkaa näin: "Oli erittäin varhainen aamu, mutta olin istunut jo hetken pöytälampun valossa tuijottaen pimeyteen. Pellot olivat sysimustia. --". Myös kotitontun kuvailu oli kerrottu preesensissä. Vielä liittyen nimeen Sleeping Beauty, se ei ole koulun nimi, vaan sivuston nimi. Jos kuitenkin haluat käyttää sitä koulun nimenä, se onnistuu ja kuulostaa ihan mielenkiintoiselta idealta. Odotan innolla seuraavaa tarinaa! Saat tästä tarinasta 5 tuparia, 4 kaljuunaa ja 2 sirppiä.