Aamutuntien jälkeen minut kutsuttiin ruokailemaan yhdessä huispausjoukkueemme kanssa, jotta voisimme tutustua toisiimme paremmin. Huispaajien kesken valitsee tietysti hyvä yhteishenki ja kilpailuhenkisyys, mutten myöskään ole havainnut minkäänlaista syrjintää tai aliarvostusta muita joukkueita kohtaan. Tietenkin kaikki kannattavat omia joukkueitaan ja niille ollaan uskollisia, mutta salaa saa ihailla muidenkin joukkueiden pelaajia.
"Hei Secilia tule istumaan viereeni", Henrik pyysi ja osoitti paikkaansa hänen ja pitkän oranssitukkaisen tytön välissä.
"Moi, mä olen Alisson Donteflow. Pelaan toisena jahtaajana yhdessä Demin ja Oliverin kanssa. Mukava saada kaltaisesi etsijä, kun edellinen valmistui koulusta paikka jäi tyhjäksi", vieressäni istunut ponnaripää esittäytyi.
Demin Folce oli melko lyhyt, mutta lihaksikas ja urheilullinen tyttö. Hän kantoi siistiä mustaa koulukaapuaan upeasti ja syvän ruskeat hiukset oli sidottu vihreillä nauhoilla kauniisti palmikoille. Hänellä oli ylväs ja itsekeskeinen katse, mutta Alisson kuiskasi sen johtuvan vain muiden tupien läsnäolosta. Kuulemma oman tuvan kesken Demin on huippu tyyppi ja hersyvä nauruinen. Katsoessani vakavaa tyttöä oli vaikea kuvitella häntä heleän hersyväksi naurajaksi, mutta tämä vinkkasikin silmää ja virnisti vekkulimaisesti. Demin on neljännellä luokka asteella ja tähän asti ollut nuorin pelaaja. Hän on pelannut joukkueessa yhden kokonaisen kauden ja yhden kevät kauden.
Oliver Bonjard puolestaan säteilee omahyväisyyttä ja tietää olevansa tyttöjen mieleen. Hän on erittäin lihaksikas, mutta silti sporttinen. Hänen musta kaapunsa on myös moitteeton ja Luihusen logo on ommeltu huolellisesti rinnan kohdalle. Henrik totesi Oliverin olevan hyvin tarkka ulkonäöstään, mutta yhtä tarkka hän on kuulemma käsittelemään kaatoa ja tekemään maaleja. Viime kaudella Oliver oli ollut paras jahtaja ja voittanut maalipörssin kirkkaasti. Hän on kuulemma taitava lentäjä ja erittäin viekas kentällä, eikä pelkää vastustajia vaan vastuttajat häntä. Oliverin epäonni on kuitenkin ryhmyt, hän saa usein nuo ilkeät pallot peräänsä ja sen vuoksi viihtyykin hyvin lyöjien seurassa. Kuitenkin taitava rakentamaan hyökkäyksiä ja agressiivinen puolustamaan.
"Minä tosiaan pelaan pitäjänpaikkaa ja samalla vähän koulutan Deminiä uudeksi pitäjäksi, sillä Luihuisen on jatkettava menestystään myös minun päätettyäni koulun ja jahtaajia on helpompi löytää ja kouluttaa kuin pitäjää", Henrik selosti.
"Me taas olemme lyöjiä", tokaisi toinen vaaleahiuksinen poika. He olivat viidesluokkalaiset kaksoset Will ja Wenix Jengor, venäjältä. Pojat olivat käyneet ensimmäisen vuoden Dukstadin taika koulussa, mutta olivat vaihtaneet SB:hen huispauksen takia. Täällä on kova taso joukkueissa, eikä Dukstad ole kovin kummoinen koulu huispaajia ajatellen he pelaavat vuodessa vain pakolliset ottelut, jotta tupien välinen mestaruus selviää. SB:ssä pelataan paljon harjoitusotteluita ja varsinaisia pelejä. Lisäksi koulujen välisiä pelejä pelataan mielellään, mutta SB on harvoin haastajan roolissa.
"Me opetamme sinulle kaiken ryhmyistä ja kuinka niitä tulee käsitellä, niin ettei joudu vaaraan", pojista pidempi eli Wenix vakuutteli, mutta vilkaisin samalla Willin vasenta kättä joka oli ranteesta sidottu.
"Rapatessa roiskuu", poika virnisti takaisi.
"Olet tarkka näköinen ja huomaat kaiken, se on erittäin hyvä. Pystytkö kuitenkaan seuraamaan sirpin liikkeitä areenalla, se on todella vikkelä ja hankalakin paikantaa", Henrik tiedusteli?
"No sen mitä maailmanmestaruuksissa olen käynyt olen aina nähnyt sirpin ensimmäisten joukossa jo aivan pienestä pitäen. En vain koskaan ole saanut kokeilla itse sen kiinni ottoa, koska isä ei saanut hankkia palloarkkua meille", totesin ja muut loivat kysyvän katseen. Mikä esti isääni ostamasta palloarkun? Sukuni on varakas, joten ei se taloutta olisi kaatanut.
"Mummoni on yhä edelleen Dolia Fevre, eikä hän suosi ketään. Jos haluan pärjätä huispauksessa minun on pärjättävä omilla taidoilla aina alkuun. Hän on periksi antamaton. Se vuoksi sain luutanikin tänne vasta kun olin varmistanut paikkani joukkueessa. Vaikka olenkin koeajalla, mikä on outoa että sain luudan jo näin varhain", totesin ymmärtäväinen ilme kasvoillani. Muilla taitaa olla täydelliset perheet, jossa rakkautta jaetaan tasavertaisesti.
Yllättävä pöllöposti keskeytti kuitenkin ajatukseni täydellisestä perhe-elämästä. Pöllö pudotti kirjeen Davidin eteen ja pojan ilme oli kauhistunut.
"Voi ei, äiti on lähettänyt räyhääjän Davidille", Henrik huokaisi ja katsoi tiukasti veljeään, joka haki turvaa isoveljestään katseellaan.
"David Wheeler olet häpeäksi koko suvullemme. Käytöksesi lentotunnilla oli ala-arvoista ja mikä pahinta kuulen siitä työpaikallani pomoltani. Jos et muista olen töissä taikaministeriössä ja Dolia Fevre on esimieheni. Oletan sinun ymmärtävän asemasi tästä eteenpäin hieman paremmin", kirjeen sinetti muodosti huulet lausuessaan sanat kiivaasti ja kimakalla äänellä.
"Onko äitinne töissä ministeriössä", kysyin ihmetellen? Mummo ei pahemmin työasioistaan kotona jutellut, vain läheisimmät ystävät kävivät meillä kotona. Henrik ei ehtinyt vastata, kun kirjekuori leiui eteeni.
"Pahoittelut poikani käytöksestä neiti Fevre. He varmasti käyttäytyvät jatkossa paremmin ja ottavat mallia käytöksestäsi ystävällisin terveisin Kate Wheeler", kirje lopetti tuhoten itsensä eteeni ja haihtui pois. Haihtuminen tapahtui varmasti tonttujen toimesta, sillä kotitontut ovat ahkeria siivoamaan. Henrik vilkaisi Davidia, joka oli järkyttynyt mutta raivon partaalla.
"Jatketaan kokousta toiste, nyt kun kaikki ovat esittäytyneet voimme jatkaa vaikka iltapäivän harjoituksissa. Suoraan päivätuntien jälkeen meillä on tapana kokoontua yhteen harjoittelemaan ja nyt meillä on koko viikko huispauskenttä varattuna. Kalkkaros varasi sen meille, jotta voimme harjoittaa sinua. Vaikkakin voimme harjoitella myös muualla, niin on kenttä harjoitukset aina tehokkain paikka. Mutta nyt suokaa anteeksi vien veljeni kävelylle", Henrik totesi nousten pöydästä ja kävellen rauhallisesti veljensä luokse.
"Olisiko minun viisasta mennä mukaan vai ei", kysyin kuiskaten Alissonilta. Tämän nyökkäys oli epämääräinen ja monitulkintainen, mutta päätin seurata veljeksiä heidän ohittaessani minut. Davidin ilme oli niin syyllinen ja hapan samaan aikaan.
Wheelerit kävelivät suoraan luihuisen tupaan, jonka oleskelutila oli autio. David rojahti sohvalle ja peitti kasvonsa käsiin. Häkellyin ja ihmettelin pojan käytöstä, mutta Henrik valotti minulle vähän heidän taustojaan.
"Meillä on aika kovat paineet, sillä vanhempani ovat joutuneet tekemään paljon töitä puhdistaakseen sukumme maineen ja noustakseen arvoasteikolla. Äidin työpaikka mummosi osastolla oli kuin kultakaivos ja sitä kautta isäni pääsi myös auroriksi. Hän on aika hyvää pataa sinun isäsi kanssa. Meidän on suoritettava koulu hyvin arvosanoin ja kunniakkaasti, muutoin emme saa työtä mistään ja joudumme yhtä huonoille teille kuin isovanhempamme olivat palvellessaan pimeyden ruhtinasta", Henrik kertoi istuen veljensä viereen.
"Olen yrittänyt olla kova, jotta muut pitäisivät minua yhtä hyvänä kuin veljeni on. Nyt pilasin kaiken, jonkun typerän lentotunnin vuoksi", David karjahteli ja niiskutteli vuorotellen.
"Miten niin pilannut? Minulla ei ole sinua kohtaan ainankaan mitään pahaa ajateltavaa, mutta oletko miettinyt sitä että veljesi on jo seitsemännellä luokalla ja sinä itse ensimmäisellä. Ei sinun tarvitse olla yhtä hyvä kuin hän on, riittää että teet parhaasi ja rakennat hyvää yhteishenkeä", totesin polvistuen Davidin eteen ja ottaen tätä kädestä kiinni. Poika puri hammasta yhteen kun katsoi minua kostunein silmin.
David kertoi meille haaveistaan ja halustaan lentää, sekä pelata huispausta. Hän tietää olevansa hieman iso ja kömpelö, mutta haluavansa kovasti tehdä töitä. Mielessäni kävi montakin ideaa pojan auttamiseksi ja muutaman sanoin ääneenkin.
"Mutta jos haluat huispaajaksi on sinun opeteltava kunnolla lentämään. Keskity nöyrästi Huiskeen tunneilla ja harjoittele vaikka kanssani. Opetan sinulle mielelläni tasapainoilua luudan varrella se tekee oikeasti hyvää. Ja vaikket vielä pääsekään joukkueeseen voihan Henrik opettaa sinua muutenkin, enkä usko Demininkään kieltäytyvän opettamisesta", kannustin poikaa.
"Totta ja voisit kyllä opettaa meille muillekin luudalla seisomista se oli hurjan näköistä", Henrik totesi innostuneena.
"Emmekä mekään sano vastaan opettamisellesi, mutta ensin sinun on päästävä läpi Huiskeen lentokurssista. Muuten et saa lentää koulun alueella emmekä voi harjoittaa sinua. Kalkkaros ei varmasti anna lupaa toisen ekaluokkalaisen erikoiskohteluun", Demin vastasi. He olivat kaikki odottaneet käytävässä ja kuulleet keskustelun. Nyt koko huispausjoukkue seisoi Davidin ympärillä.
"Emme tarvitse lupaa Kalkkarokselta emmekä riko Huiskeen sääntöjä. Tulkaa tarvitsette omat luudat ja David me otamme siivouskomerosta tavalliset luudat", sanoin keksiessäni idean. Muut seurasivat minua metsän reunalle. Meillä oli vielä hyvin aikaa ennen päivätunteja, joten pystymme tekemään pienen harjoitteen. Sidoin köydellä oman ja Davidin luudan puuhun kiinni.
"Nyt vain haetaan hyvää istuma-asentoa luudalla, niin että pystytte kallistamaan ilman että tiputte. Teidän pitäisi pystyä kallistamaan ainankin 45 astetta ilman että horjutte. Se on hankalaa kun olette paikoillanne, mutta kun saatte sen onnistumaan paikoillaan sujuu teidän käännökset vieläkin paremmin", totesin ja näytin esimerkin kiikkerällä siivousluudalla.
Koko joukkue ja David harjoitteli sinnikkäästi melkein tunnin ajan ja Demin pääsi jo kohottautumaan polviasentoon. Henrik pääsi kyykkyyn luudalleen ja Oliver onnistui lankuttamaan, joka on lähes yhtä vaikeaa kuin seisominen. Kaksoset ja David kehittyivät hyvin tasapainon löytämisessä ja mikä tärkeintä kaikille oli hauskaa, eikä kukaan muistellut pahalla Davidin käytöstä. Harjoituksen jälkeen palautimme luudat varastoon, jonka ovella Kalkkaros yllätti meidät.
"Aioitteko varastaa luudat vai? Tiesitte kai että nämä ovat tavan siivousluutia eikä niillä voi lentää tai ainankaan teidän loitsimistaidot ei siihen riitä", Kalkkaros saneli omaan rauhallisen ärsyttävään tyyliinsä.
"Emme varastaneet luutia, siivousluutia saa käyttää koulun alueella. Lisäksi kysyimme kotitontulta luvan viedä luudat metsän reunaan, jossa harjoittelimme yhdessä huispausjoukkueen kanssa. Heillä oli omat luudat käytössä. Voitte tarkastaa asian joukkueelta, tontuilta tai riistanvartijalta, jonka mökin vieressä harjoittelimme", vastasin ystävällisesti hymyillen professorillemme. Tämä tuhahti ja kääntyi kohti ovea. Hän siis aikoo mennä riistanvartijan puheille.
Kun professori oli poistumassa päätyovesta pihalle, siivouskomeron ovi lennähti auki ja hän ehti juuri väistää kohti syöksyvää luutaa. Hämmästyimme molemmat Davidin kanssa, mutta kummallakaan ei ollut sauvaa esillä emmekä osaa ilman sauvaa taikoa.
"Eikö kalma Kalkkaros usko oppilaidensa sanaa ja vielä valehtelee niille. Hyvinhän nuo siivousluudat lentävät", käheä naurun sekainen kiherrys kuului katosta. Esiin leijaili narri pukuinen pyöreä pieni mies.
"Riesu, kuinka kehtaat pilailla kustannuksellani. Olen Luihuisen tuvanjohtaja ja voit olla varma että verinen paroni kuulee käytöksestäsi", Kalkkaros mylvi ja osoitteli riesahenkeä sauvallaan, mutta loitsu ei osunut ja Riesu haihtui pois. Kalkkaros poistui hyvin tuohtuneena kohti omaa luokkahuonettaan.
"Voi ei meillä on seuraavaksi liemitunti ja professori on jo nyt noin kärttyisä. No yritetäänkö olla mahdollisimman ystävällisiä, eikä huomauteta Riesusta mitään", tiedustelin Davidilta ja tämä nyökkäsi. Oleskeluhuoneessa tapasimme luokkatoverimme, joilta David pyysi anteeksi käytöstään ja kertoi harjoituksesta jota teimme. Sovimme illalla huispausharjoituksen jälkeen että menemme harjoittelemaan lisää isommalla porukalla. Lisäharjoittelun vuoksi Matami Huiske tulee yllättymään seuraavalla lentotunnilla. Keroimme myös Kalkkaroksen ja Riesun kohtaamisesta, sekä siitä että liemitunnilla pidämme yhtä ja olemme mahdollisimman kiltisti.
Pakko laitta kommentti, että tarinat on oikeassa järjestyksessä :D
Oli mukavaa luettavaa huispaajien tutustumisesta toisiinsa ja heidän kuvaileminen oli hyvä lisä. Heidän persoonansa tulivat ainakin jokseenkin esille kuvailujen yhteydessä. Räyhääjä oli mukava ja hieman ilkukurinenkin lisäys tarinaan. Davidin sureminen tuntui hyvin aidolta ja paineet olivat varmasti kovat pojan taustan takia. Secilian hieno oivaltaminen huispausharjoitteluun liittyen oli mainio. Kalkaros vaikutti taas omalta, tarkkailevaiselta itseltään. Hymykin nousi huuliin kun Riesu ilmaantui siivouskomerosta. Secilia päätteli hyvin, että Kalkaroksen tunnilla olisi oltava mukavasti kun professori oli huonolla tuulella. Kirjoitusvirheitä ei paljoa näkynyt, tai ainakin keskityin niin paljon itse tarinaan, ettei niitä huomannut. Aikamuoto vaihteli tässä tarinassa myös, josta kirjoitin hieman enemmän edellisen tarinan kommentteihin. Pari lopetusmerkkivirhettä oli vuorosanojen kohdalla. Esim. kyseinen vuoropuhelu ja johtolause:
"Onko äitinne töissä ministeriössä", kysyin ihmetellen?
Olisi oikein kirjoitettuna näin:
"Onko äitinne töissä ministeriössä?" kysyin ihmetellen.
Kysymys- ja huudahduslauseisiin (vuoropuhelussa) lopetusmerkit tulevat heittomerkkien sisään, eikä johtolauseen loppuun. Saat tästä tarinasta 25 tuparia, 15 kaljuunaa, 4 sirppiä ja 1 sulmun.