”El!”Sarahin ääni kuului. ”Tulokset tulivat!” Pomppasin nopeasti sängystä ja juoksin niin kovaa alas kuin pystyin. Juokseminen ei silti kannattanut, sillä löin jalkani keittiön kynnykseen sen takia. Päätin olla välittämättä kivusta ja istahdin ruokapöydän ääreen.
”Oletko sinä avannut jo omasi?” kysyin Lilithiltä.
”En, halusin odottaa sinua”, Lilith sanoi ja hymyili. Äiti laittoi kummankin eteen kirjeen, jossa oli punainen sinetti.
”Ja, El sinulle tuli myös nämä postissa”, Sarah sanoi ja ojensi kaksi muuta kirjettä. Ensimmäisen kuori oli koristeltu sydämillä ja sen tunnisti heti Sadien lähettämäksi, ja toisen päällä oli niin paljon musteläikkiä, että sen tunnisti taas Roxyn lähettämäksi.
”No, avatkaa jo!” sanoivat Essie ja Noah yhteen ääneen. Avasin hitaasti kirjekuoren ja luin tulokset ääneen:
Muodonmuutokset: O
Loitsut: O
Pimeyden voimilta suojautuminen: O
Taikajuomat: U
Taikuuden historia: K
Yrttitieto: O
Tähtitiede: K
Ennustaminen: U
Jästitieto: O
Muinaiset riimut: U
”Sehän meni hienosti”, Sarah sanoi.
”Äiti, sinä tiesin tulokseni jo etukäteen!” sanoin. Kutsuin Sarahia äidiksi, vaikkei hän minun biologinen äitini ollutkaan.
”Entä sinä Lilith?” Noah kysyi.
”Ihan okei...”, Liliht vastasi.
”Näytä!” sanoin ja Lilith antoi selvän vastentahtoisesti kirjeen.
Muodonmuutokset: U
Loitsut: U
Pimeyden voimilta suojautuminen: U
Taikajuomat: O
Taikuuden historia: U
Yrttitieto: O
Tähtitiede: U
Taikaeläinten hoito: U
Ennustaminen: O
Jästitieto: U
”Ihan totta, missä välissä sinä nukuit viime vuonna?” kysyin. ”Sinun tuloksesi ovat jopa liian hyvät.” Lilith punastui syvästi ja annoin hänelle hänen kirjeensä takaisin. Avasin Sadien kirjeen ja luin sen hiljaa mielessäni:
Moi!
Lukuvuosi Tylypahkassa alkaa pian ja aattelin kysyy, jos haluaisit, et mä, sä ja Roxy mentäis yhessä Viistokujalle. Niinku ilman aikuisia! Mä sain mun V.I.P-tulokset eilen ja pääsin kaikista paitsi taikajuomista läpi. Entä sä? Roxy kuulemma pääsi vain muutamasta ja niistäkin niukin naukin! Ja muuten mä oon aika varma, että tästä vuodesta tulee kaikkien aikojen paras!
Sadie
”Äiti, voinko mennä Sadien ja Roxyn kanssa Viistokujalle?” kysyin samalla, kun Sarah mätti pekonia lautaselleni.
”Totta kai, milloin sinä menisit?” Sarah vastasi.
”Sadie ei sanonut, mutta ehkä se on tässä Roxyn kirjeessä”, sanoin ja avasin toisen kirjeen.
Sanoisin, että Sadie unohti laittaa milloin mennään Viistokujalle. Tänään, jos vain sopii. Tullaan hakee suo puolilta päivin, vaikka ei sopis. Nähään sillon!
Roxy
”Sadie ja Roxy tulee hakemaan mua puolilta päivin”, sanoin ja aloin syödä kiireellä aamiaista.
”Sinun kannattaa sitten pitää kiirettä”, Sarah sanoi ja katsoi kelloa. Se näytti jo yhtätoista ja Sadielle ja Roxylle puolilta päivin tarkoitti puoli kahtatoista.
Kun olin syönyt erittäin vähäisen aamupalan, kiiruhdin yläkertaan vaihtamaan vaatteet. Juuri kun olin päässyt alas, ovikello soi.
”Sadie ja Roxy tulivat!” Noah huusi ovelta. Kävelin ripeästi ovelle ja kasvoni sulivat hymyyn, kun näin parhaat ystäväni. Roxy oli sitonut oranssit hiuksensa poninhännälle ja Sadie oli pukeutunut kokonaan pinkkiin.
”Sadie, tänään ei ole ystävänpäivä”, sanoin ja Sadie virnisti.
”Minulla on aina ystävänpäivä”, hän sanoi.
”Mennäänkö me sinne Viistokujalle vielä ennen joulua”, Roxy kysyi kärsimättömänä.
Vuotavaan noidankattilaan matka sujui joutuisasti jutellen V.I.P-tuloksista. Roxy oli päässyt vain loitsuista, taikajuomista, yrttitiedosta ja muodonmuutoksista läpi.
”Luitko sinä ollenkaan kokeisiin?” Sadie kysyi. Roxy punastui ja oikoi hihojaan. Hän teki aina niin, kun nolostui.
”Tarvitseeko meidän ostaa uusia kirjoja?” Roxy kysyi vaihtaakseen puheenaihetta.
”Joo, Loitsujen käsikirja 6, pimeyden voimat: itsesuojelu opas ja muodonmuutokset edistyneille”, Sadie sanoi ja katsoi tarvikelistaa.
Astuessamme sisälle Vuotavaan noidankattilaan, ensimmäinen asia, joka tuli mieleen oli, että Vuotavaan noidankattilaan pitäisi palkata uusi siivooja. Koko paikka haisi kammottavalle eikä ollut ihme, että siellä oli vain jotain pari peikkoa. Baarimikko hinkkasi lasia ja näytti siltä, että voisi milloin tahansa kuukahtaa.
”Ehkä me mennään vain tosi nopeasti läpi”, Roxy supatti ja tytöt hiipivät tiiliseinän luokse, josta pääsi Viistokujalle. Sadie näppäili nopeasti oikeat tiilet ja oli vapauttavaa päästä Vuotavan noidankattilan lemusta vilkkaalle Viistokujalle.
”Mihin kauppaan mennään ensin?” Sadie kysyi.
”Mennään ostamaan uudet kaavut. Minun ainakin koulukaapu on käynyt pieneksi”, sanoin ja suuntasimme kohti Matami Malkinin kaapupuotia kohti.
Matami Malkinin kaapupuoti oli täynnä Tylypahkalaisia, joista suurin osa oli ensiluokkalaisia. Malkinin kaapupuoti oli varmaan Viistokujan paras paikka ostaa kaapuja enkä siis ihmetellyt niin suurta väentungosta.
”Mistä tytöille saisi olla?” matami kysyi.
”Minä tarvitsisin uuden koulukaavun”, sanoin ja ennen kuin huomasinkaan minulla oli jo uusi koulukaapu sylissäni.
”Ja minä haluaisin pinkin juhlakaavun”, Sadie sanoi. Roxy ei tilannut mitään, sillä hänen koulukaapunsa sopivat vielä hänelle eikä hän tarvinnut uutta juhlakaapua vaan oli tyytyväinen vanhaansa. Kun Sadie oli saanut juhlakaapunsa, lähdimme kohti Säilä&Imupaperia.
Säilä&Imupaperissa oli, jos mitenkään mahdollista, enemmän väkeä kuin kaapupuodissa. Keskellä kirjakauppaa oli suuri joukko, jotka ilmeisesti katselivat jotain.
”Kyllä vain, voitte luottaa siihen, että Tylypahkassa tapahtuu suuria muutoksia”, kuului tuttu ääni. Menimme lähemmäs ja kukaa muukaan kuin Lucas Miller ja hänen vanhempansa. Katsoin ystäviäni ja tunkeuduimme lähemmäs. Lucaksen suunnitelmista ei koitunut koskaan mitään hyvää. Täytyi myöntää, että minä en tullut millään lailla Lucaksen kanssa toimeen. Kolmantena vuotenani olin hänen takiaan melkein joutunut erotetuksi. Roxy ja Lucas taas olivat luontaisia vihollisia, sillä heidän sukunsa olivat olleet riidoissa ikuisuuksien ajan.
”Hänen isästään on tullut Tylypahkan rehtori”, sanoi Christy Prieto, jota en ollut aiemmin huomannut. Christy oli minua kolme vuotta nuorempi rohkelikkotyttö, joka oli tunnettu edistyneistä muodonmuutoksistaan. Sen takia hän oli saanut luvan opiskella meidän ryhmässä.
”Mitä Gloverille on tapahtunut?” Sadie kysyi tarkoittaen kaiketi sitten entistä rehtoria.
”Kukaan ei tiedä tai ainakin, jotka tietävät pitävät suunsa supussa”, Christy sanoi. Gloverin katoaminen sai minut huolestumaan, viimeksi kun joku oli kadonnut sillä lailla, kyseessä olivat olleet vanhempani.
”Tylypahka alkaa noudattamaan tiukkaa opinto-ohjelmaa. Tunteja lisätään ja nukkumaan meno-aika aikaistetaan. Oppilaat saavat olla vain omien tupalaistensa kanssa”, Lucaksen isä Kenneth sanoi.
”Miksei muka saisi olla kuin omien tupalaistensa kanssa?” kysyin Christylta hiljaa.
”Minä kuvittelisin, että se tarkoittaa, että meidät luokitellaan omiin lokeroihin", Cristy supatti. Jos hän oli oikessa, tulevasta vuodesta saattaisi tulla yksi kaikista aikojen kauheimmista. En jaksanut jäädä katselemaan Lucaksen voitonriemuista naamaa vaan lähdimme Roxyn ja Sadien kanssa ostettuamme kirjat. Christy jäi vielä kuuntelemaan, sillä hänen vanhempansa keskustelivat vilkkaasti myyjän kanssa.
Tarinan alku oli hyvin rento ja melko tavallinenkin.
Eliza sai kyllä mahtavia tuloksia V.I.P.-kokeista mutta Lilith vaikutti olevan tosi ahkeralta opiskelijalta, kerta sai pelkkiä Upeita ja Odotuksia ylittäviä!
Perheestä ja ystävistä sai kivat ensivaikutelmat. Kavereiden kirjeet olivat hyvin persoonallisesti kirjoitettu.
Uuden rehtorin ilmestyminen loi hieman mysteeristä tunnelmaa kun pohdittiin, mitä edelliselle rehtorille oli käynyt. Jännittävää!
Parannusehdotuksia:
Lausejärjestys kuuluisi olla tällainen:
Minun koulukaapu on ainakin mennyt pieneksi. Ei tällainen:
Minun ainakin koulukaapu on mennyt pieneksi.
Tylypahkalainen kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, koska on kyse Tylypahkaa käyvästä oppilaasta eikä itse koulusta. Tylypahkan oppilas kirjoitettaisiin taas isolla alkukirjaimella.
Nukkumaanmenoaika on yhteen.
Tarinassa olisi voinut olla enemmän kuvailua ympäristöstä ja Elizan ajatuksista.
Mahtava tarina ja luen innolla, miten tarina jatkuu ja miten jännittävä loppu selviää! Saat tästä tarinasta 18 tupapistettä, 9 kaljuunaa, 5 sirppiä ja 7 sulmua!