Silver heräsi seuraavana aamuna Sairaalasiivessä yhä tykyttävä kipu otsassaan. Silver kosketti otsaansa ja tunsi siteen. Mitä oli tapahtunut sen jälkeen, kun Silver oli pyörtynyt?
”Mitä tapahtui?” Silver kysyi käheästi ja yritti nostaa päätään, mutta tuli sittenkin toisiin aatoksiin.
”Elvira löysi sinut makaamassa tyttöjen vessassa yltä päältä veressä”, Alanna sanoi eikä Silver ollut koskaan kuullut hänen ääntään niin huolestuneena.
”Niin, mutta entä sille mustalle hahmolle?” Silver kysyi.
”Mikä musta hahmo, kulta?” äiti kysyi lempeästi. Silverin mieliala laski, ilmeisesti hahmo oli poistunut, kun se näki Elviran tulevan.
”Se, sanoi, että Edwina...” Silver sanoi melko voimattomasti. ”On elossa.” Elowyn kohotti päätään ja hänen silmänsä terävöityivät.
”Elossa?” sisko kysyi, jolloin Silver nyökkäsi.
”Ei ehkä mikään paras päivä aloittaa koulu”, Laverna sanoi, jota Silver ei ollut huomannut aiemmin.
”Milloin minä pääsen pois täältä?” Silver kysyi, sillä hänestä tuntui turhauttavalta vain maata sängyssä.
”Matami sanoi, että heti tänään, kunhan muistat syödä ja nukkua kunnolla sekä pitää siteen päässä”, äiti sanoi ja Silver kampesi itsensä seisaalleen. Hän katsahti nopeasti kelloa, oppitunnit alkaisivat vasta puolen tunnin päästä.
”Minä taidan mennä sitten aamupalalle”, Silver sanoi ja äiti nyökkäsi. Alanna, Laverna ja Elowyn seurasivat häntä myös. Tultuaan Sairaalasiiven ulkopuolelle, Silver sanoi hyvästit muille, jotka olivat jo syöneet aamupalan.
Suuressa salissa oli enää vähän oppilaita, sillä suurin osa oli syönyt jo aamupalan. Silver näki kuitenkin Korpinkynnen pöydässä Elviran ja istuutui hänen viereensä.
”Kiitos”, Silver sanoi. Elvira hiukan punastui, mutta nyökkäsi vastaukseksi. Joku juoksi heidän luokseen ja tarkemmin katsottuna se oli Felicia.
”Silver, näitkö sä todella se? Ootko sä kunnos?” Felicia kysyi ja se jos jokin sai Silverin nauramaan. Felicia näytti hetken hieman hämmentyneeltä, mutta rupesi loppujen lopuksi itsekin nauramaan.
Ensimmäinen tunti sinä aamuna oli liemiä. Professori Middle oli innokas opettaja ja ensimmäisenä tuntina piti tehdä juoma, joka olisi todella erikoinen. Silver päätti vain laittaa kaikkea kiinnostavaa pataa ja katsoa mitä tapahtuu. Loppujen lopuksi tulos oli, että Silverin kädet muuttuivat vihreiksi, mutta professori Middlen nopean toiminnan avulla, hän pysyi muuten tavallisen värisenä.
//Vähän lyhyempi tällä kertaa, koska en keksinyt enää mitä kirjoittaa, mutta en halunnut ruveta kirjoittaa alusta.
Kuten SissiP jo sanoikin, tarina oli edelliseen verrattuna rauhoittava. Äidin ja sisarusten lyhyt juttutuokio oli rauhallinen, mutta toi hieman jännittyneisyyttä kun Silver mainitsi Edwinan olevan ehkä elossa. Lavernan sanoja lainaten, ei ollut paras päivä aloittaa koulu. Tarina loppui rauhallisesti ja myös huvittavasti liemituntiin, jonka seurauksena Silverin kädet muuttuivat vihreäksi. Tarinasta olisi saanut pidemmän, jos oltaisiin enemmän perehdytty Silverin oloon otsaan osuneen iskun jäljiltä sekä ajatuksiin mustasta olennosta, jolla oli yhteys Edwinaan. Kaiken kaikkiaan rauhallinen ja hyvin yhtenäinen tarina. Saat tästä 7 tuparia, 3 kaljuunaa ja 2 sirppiä.