"Tulkaa jo Kalkkaroksen tunneilta ei sovi myöhästyä", David tokaisi astuessaan eteishalliin, tuohon pitkän omaiseen ja käytävän tapaiseen, jonka seiniä koristaa useat liikkuvia muotokuvia entisistä luihuisista. Poika on rohkaistunut muutamassa päivässä ja uskaltaa olla nykyään enemmän oma itsensä, mikä on nostanut myös tuvan yhteishenkeä. Tänäkin aamuna poistuimme yhdessä kolmosluokkalaisten kanssa ruokailusta ja suuntasimme yhtä matkaa tupaamme. Professori McGarmiwa kehui jopa tupaamme käytöksestä ruokalan ovella, kun annoimme tälle sekä Rohkelikon tuvalle tilaa ja toivotimme hyvät huomenet. Takakireys oli siis haihtumassa tai ei ainankaan näyttele niin suurta osaa.
Kalkkaroksen liemitunneilla on aina hyvin jännittynyt tunnelma, mutta se johtuu aivan meidän professorista. Hän on erittäin tiukka ja vaatii keskittymistä tunneille, mutta toisaalta aihe on melko mielenkiintoinen ja niin on professorikin. Tunneilla onnistumiset huomioidaan aina ja Kalkkarokselta on kohtalaisen helppo saada tupapisteitä, mutta toisaalta niitä on myös äärimmäisen helppo menettää. Luihuiselta hän harvoin vähentää, mutta usein jättää luokkaan yksittäisiä oppilaita puhutteluun ja joskus koko tuvan, mikäli on ollut tunnilla tyytymätön työskentelyyn. Tällä kertaa meillä oli yhteistunti korpinkynteläisten kanssa ja näiden kahden tuvan (Korpinkynsi ja Luihuinen) yhteishenki tuntuu kohoavan päivä päivältä. Tällä kertaa mukana oli myös joitain kolmosluokkalaisia molemmista tuvista ja valmistimme kolmen hengen ryhmissä liemiä. Ryhmä koostui yhdestä vanhemmasta oppilaasta, joka toimi ryhmän johtajana ja kaksi ensimmäisen vuoden oppilasta. Olimme saaneet jakautua pareiksi vapaasti ja Clara liittoutui heti meidän kanssa.
"Kenen pari saan olla?", tyttö tirskui iloisena. Clara päätyi Janen pariksi ja Noa Davidin pariksi tai alkuun he olivat parina, mutta päätyivät vaihtamaan korpinkynteläisiin kaksosiin. Kalkkaros ilmaisi etteivät he opi jos ovat aina yhdessä, hiljaisia kun olivat. Professorin sanat selvästi tekivät kipeää tytöille ja olin jo vaihtamassa heidän parikseen, kun pojat ottivat ohjaat käsiinsä.
"Oikein, on oikein hyvä että vaihdellaan työskentely pareja herra Winterfolw ja neiti Hexted voisitte ottaa mallia muista. Neiti Fevre voisitte olla herra Winterfolwin pari tämän tunnin ja kenties herra Gelmening voisi saapua neiti Hextedin pariksi", Kalkkaros tuumi silmäillen luokkaa. Henry Winterfolw ja minun parinani ollut Korpinkynnen Alex Gelmening vaihtoivat paikkojaan ja Alexista tuli Lunan pari. Pojan ilmeestä pystyi päätellä paljon, mutta he saivat onneksi ryhmäänsä melko tiukan luihuisjohtajan.
"Kiva kaksi luihuista ja yksi korpinkynteläinen, no tehdään selväksi hoidetaan hommat ja katsotaan onko meistä tiimiksi", meidän ryhmänjohtaja Anton Leywen tokaisi Kalkkaroksen jaettua ryhmänjohtajia mielivaltaisesti.
"Teidän tehtävänä on tehdä monijuomaliemen pohja. Sitä täytyy sekoittaa yhden yön yli, joten lähtiessänne luokasta teidän on loihdittava kauha jatkamaan työtään. Liemi valmistuu kuukauden päästä, jos teette pohja työn oikein. Muut luokkavuodet jatkavat liemen valmistusta", Kalkkaros selitti ja me aloimme toimia kirjanohjeiden mukaan. Anton oli selkeä puheissaan ja ohjeissaan, joten meidän oli helppo seurata hänen antamiaan ohjeita. Henryllä oli hieman vaikeuksia jauhaa kaksisarvisen sarvea, mutta onnistuimme siinä yhdessä. Joihinkin työvaiheisiin tarvittiin myös voimaa ja useassa pöydässä johtaja joutui auttamaan voimaa vaativissa. Henry on kuitenkin sen verran iso kokoinen ja urheilullinen että onnistui murskaamaan sarven palan, kun pidin kiinni morttelikulhosta. Lisäsin mortteliin liotettua puukäärmeen nahkaa, jonka olin suikaloinut valmiiksi.
Olimme ensimmäinen ryhmä, joka sai liemen värin muuttumaan vihreästä oranssiksi, joka kertoo siitä että ensimmäinen vaihe on onnistunut. Anton kertoi loitsun, jolla kauha lumotaan, mutta Henry ei ollut aivan varma itsestään.
"Sinä olet varmempi taikoja, joten tee sinä loitsu, niin emme pilaa tätä loppusuoralla", Henry esitti mielipiteensä. En olisi uskonut tuolta moista myönnytystä, mutta olinhan saanut harjoitusta jo kotioloissa. Rento ote sauvasta ja hetken keskittyminen, pienellä ranteen näpäytyksellä ja kirjasta luetulla loitsulla sauvan kärjestä lähti sinertävä juova kohti kauhaa.
"Hyvä ja nyt liikuta sauvaa hitaasti. Opeta kauhalle vauhti ja liikerata millä keitosta pitää hämmentää", Anton neuvoi. Minua epäilytti en ollut varma vauhdista, mutta Henry tarttui käteeni kiinni ja yhdessä saimme rytmistä kiinni. Kauha hämmensi nyt tasaisella kahdeksikko liikkeellä tehden joka kymmenennen kahdeksikon jälkeen kaksi täyttä kierrosta molempiin suuntiin aivan mustan noidankattilan reunoja pitkin, mutta ei hangannut laitoja.
"Vaikuttavaa, 10 tupapistettä Luihuiselle ja 5 Korpinkynnelle", Kalkkaros julisti vilkaistuaan pataan. Osan ryhmämme liemistä ei onnistunut, vaikka johtajaoppilas teki mitä tahansa. Lopulta yksi padoista räjähti ja sen hämmentäjän kasvot muuttuivat nokisiksi. Onneksi ei mitään vakavampaa sattunut, mutta selvisi heidän käyttäneen väärää sarvea. He olivat käyttäneet Unkarilaisen sarvipää lohikäärmeen sarvea, jotka ovat sisältä melko saman värisiä, mutta lohikäärmeen sarvessa on pieniä huokoisia ja se murenee herkemmin. Niiden sarvet usein katkeilevatkin taistelujen tohinassa.
Luihuinen menetti 5 tupapistettä ja Korpinkynsi kaikki 5 tunnilla ansaittua pistettä. Vaikka ryhmänjohtaja olikin luihuinen ja ryhmässä oli vain yksi korpinkynsi, mutta professorin ei tarvitse ikinä perustella sen suuremmin jakamiaan tai poistamiaan tupapisteitä.
Mainio tarina Kalkaroksen liemitunnista, johon sisältyi myös tekemäni kokeen asioita. Secilian ryhmä vaikutti hyvin toimeliaalta ja johtajaoppilas vaikuttikin hyvältä ohjaajalta kun heidän liemensä onnistui. Toiseksi viimeisessä kappaleessa olit kekseliäästi keksinyt, että toinen ryhmä oli käyttänyt vahingossa väärää sarvea monijuomaliemen tekemiseen. Hienoa! Kuten jo aiempaan kommenttiini kommentoit, kerroit, että sinulle ei ole niin luontevaa kirjoittaa oppilaiden esittelyjä menneessä muodossa. Asia on ihan ok, jos kirjoitat ne preesensissä enkä siitä enempää mainitse, mutta olisi hyvä, jos aina yrittäisit pikkuhiljaa saada kirjoitettua myös kuvailevat tekstit imperfektiin, niin teksti on sujuvampaa. Pieniä taivutusmuotovirheitä oli, kuten: korpinkynteläiset taivutetaan korpinkynnet (pienellä alkukirjaimella tajuaa, että tarkoitetaan oppilaita eikä tupaa) ja myönnytystä taivutetaan myöntymistä (En olisi uskonut tuolta moista myöntymistä--). Tarinan alku ja loppu sitoivat tarinan mukavasti yhteen. Saat tästä tarinasta 15 tupapistettä, 7 kaljuunaa, 1 sirpin ja 1 sulmun.