"Rehtori Dumbledore odottaa meitä huoneessaan", Kalkkaros totesi ja saattoi mummoni kohti sairaalasiiven suuria massiivisia sekä koristeellisia ovia. Jäin seuraamaan ihmeissäni kaksikon poistumista paikalta.
"Dumbledore on myös erittäin taitava okkultismin ja lukilitiksen käyttäjä. Todennäköisesti otti juuri professoriin yhteyttä lukilitiksen avulla. Se on nopeampaa kuin kirjeiden lähettely vaikka niitäkin ajoittain ilmestyy opettajien pöydille tai ne seuraa näitä ympäri koulua, kunnes huomaavat ne", Alisson totesi kummasteleville huispaaja tovereilleen.
Oletettavasti siis he lähtevät selvittämään tapahtumia rehtorinkansliaan, mutta me tuskin saamme kuulla niistä kaikkea. Oliver koki jonkinlaista ahdistusta likaisista kasvoistaan ja lässähtäneistä hiuksista, kun hinkkasi matami Pomfrey pyöreän peilin edessä kasvojaan.
"Oi nuori herra koittaa nyt jo rauhoittua. Ei täällä ole ihailija joukkoja", matami hermostui työntäessään Oliveriä pois hänen kansiliastaan. Matamilla taitaa oikeasti olla jo mielessä meidän poistaminen sairaalasiivestä. Itse pääsin pikku hiljaa jo kohottautumaan puoli istuvaan asentoon, jolloin oli helpompi seurata huoneen tapahtumia.
Kaksoset leikkivät sauvoillaan ja saivat aikaan kipinöitä. Heidän mielestä oli todella hyvä harjoitella valoisloitsua, sillä se hämmensi ankeuttajatkin hyvin. En tiedä oliko heidän tarkoituksenaan vain kiusata matamin viimeisiä hermon rippeitä vai ihan vain viihdyttää toisiaan luomalla erinäisiä valopalloja sekä kipinöitä muokatulla valoisloitsulla. Kenties Lipetit olisi voinut olla jopa ylpeä massiivisesta merilevän vihertävästä mutta turkoosi reunaisesta rätisevästä valopallosta, joka Will onnistui juuri luomaan.
"Totta miksiköhän ne menivät niin helposti lankaan", Henrik pohti luoden kysyvän katseen luokkatoveriinsa Alissoniin.
"En tiedä Tonksin mukaan ne ovat hyvin intensiivisiä eivätkä lopeta imemistä ilman suojeliusta. Ehkä se johtui ajoituksesta. Ankeuttaja ei vielä saanut minua kiinni ja sen vuoksi kiinnitti huomiota valopalloihin", Alisson pohdiskeli. Heillä oli ollut eniten opetusta pimeyden voimilta suojautumisen suhteen ja puhuivatkin nyt professori Alferd Tonksista, jonka serkku Nymfadora Tonks oli kuollut pimeyden voimille. Rakkaus serkkuaan kohtaan oli saanut Alferdin antamaan elämänsä pimeyden voimilta suojatumiselle. Hän oli jopa ollut koulonsyöjien komennettuna palvelijana velhosodassa. Tai tälläisiä huhuja ainankin liikkui koululla ja vanhemmat oppilaat niistä mielellään kertoivat ensiluokkalaisille, varmasti myös hieman väritettyinä totuuksina.
"Hmm voi olla pitäisi päästä keskustelemaan Tonksin kanssa, mutta eiköhän hän ole nyt hyvin kiireinen", Henrik totesi. Ovi tempautui melkein samaan aikaan auki ja toinen taitavaksi luokiteltava pimeyden voimilta suojautuja astui sisään. Oma professorimme Kalkkaros omassa hyytävässä persoonassaan.
"Saatoin mummosi rehtorin kansliaan, mutta rehtori määräsi minut tänne vahtimaan teitä. On hyvin todennäköistä että iskulla yritettiin päästä käsiksi sinuun, Secilia. Mummosi on liian kova vastus heille jotka ovat iskun takana, mutta koulumme huispauskentällä ilman opettajia harjoitteleva ensiluokkalainen on helppo saalis kenelle vain. Rehtori ja mummosi selvittää kuka tai ketkä ovat hyökkäyksen takana, mutta selvää on etteivät ankeuttajat toimineet omasta tahdostaan vaan niiden raivoa ohjailtiin", Kalkkaros kertoi. Tuo oli ehdottomasti pisin puheen vuoro, mitä olen professorin suusta kuullut ilman että tämä opettaa tai moittii oppilaita.
Kalkkaros istahti sängynpäätyyn asetetulle jakkaralle, josta näki hyvin niin ovelle kuin oppilaisiinsa. Hän loi kysyvän katseen viidesluokkalaisiin kaksosiin, jotka hämmentyivät hyytävästä katseesta.
"Olemme tässä pohtineet minkä vuoksi ankeuttaja ei hyökännyt Alissonin kimppuun vaan kiinnitti huomiota Secilian punaisiin valopalloihin", Wenix sai koottua itsensä aikaisemmin ja sanottuaan sanansa lähetti vielä punaisia pieniä valopalloja sauvastaan todistaakseen professorille, etteivät vain pilaile.
"On mahdollista että ne eivät tajunneet kuka varsinainen kohde oli ja tuttu taikalähde paljasti varsinaisen kohteen", Kalkkaros tuumi luoden katsekontaktin minuun.
"Professori tarkoittaa siis että ankeuttajat tunnistivat Secilian taian energian saman kaltaiseksi kuin Dolian taiat syrjäytyksen aikana. Tonksin mukaan ankeuttajat ovat melko yksinkertaisia, joten siinä voisi olla perää", Alisson pohti ja professori nyökytteli tyytyväisen oloisena. Mahdollisesti häntä häiritsi ettei todistamassa ollut ketään, eikä voinut sen vuoksi antaa tupapisteitä oivallisesta päättelystä Alissonille. Matami Pomfrey kun oli lukittautunut kansliaansa, josta haukan katse ajoittain tavoitti minut ja muutkin huoneessa olevat. Hän ei selvästi pitänyt tilanteen vaattimasta järjestelyistä, mutta tuskin päästää minua vielä täältä pois.
"Mummosi on poistunut rakennuksesta", Kalkkaros huokaisee ja professorin ryhdikkyys hieman laski. "Hän on lähtenyt ministeriöön salaisuuksien osastolle hoitamaan velvollisuuksiaan. Rehtori on saanut selville kuka hyökkäyksen takana on ja ministeriö on aloittanut toimet heidän kiinni saamiseksi. Tylypahka on nyt aurorien suojeluksessa, kunnes tekijät saadaan kiinni. Valitettavasti se tarkoittaa tupa-arestia kaikille tuville, eli kukaan ei voi liikkua tupien ulkopuolella ilman aurori saattuetta. He liikkuvat vähintään pareittain", Kalkkaros lopetteli puheen vuoroaan.
Ikkunasta näimme pihalta kohoavia vaaleita nauhoja. "He aloittivat koulun suojaamisen. Muurien sisäpuoli on suojattuna vahvoin taioin", Kalkkaros huokaisi ja asettui ikkunan eteen. Hän avasi muutaman ruudukon ja aloitti suojelius loitsujen luettelemisen. Alisson, Henrik ja kaksoset yhtyivät myös professorin litaniaan omista ikkunoistaan. Oliver oli hieman hidas ymmärtämään että hänenkin tulisi osallistua koulun suojaamiseen, mutta ryhtyi luettelemaan suojeluloitsuja matamin töytäistessä häntä kevyesti kylkeen. Demin ja minä vain katsoimme muiden työskentelyä, sillä meidän suojeliukset eivät ole vielä kyllin vahvoja moiseen.
Melkein puolen tunnin työskentely uuvutti kaikki ja me oppilaat jäimme odottamaan ohjeita. Kaksi auroria asettuivat seuraamme ja Kalkkaros poistui "huolehtimaan" muistakin velvollisuuksistaan. En tuntenut auroreja, mutta he tiesivät vanhempani ja kertoivat isän olevan aktiivi joukoissa jahtaamassa tekijöitä ja äiti on erittäin kiireinen selvittäessään sotkun vaatimia papereita. Kuulemma mummo oli laittanut koko aurori osaston liikkeelle ja vauhdilla, saavuttuaan salaisuuksien osastolta, se oli kuulemma muistuttanut enemmän pyörremyrskyä kuin normaalia tarkkaa organisointia. Mummosta on siis moneksi.
Tarina päättyi loistokkaasti siten, että tekijä saatiin tietoon ja mummo lähti hoitamaan omia asioitaan tehokkaasti. Lukijana jäi jännittämään, että kukakohan teon takana oli. Vastaus siihen, miksi ankeuttajat eivät hyökänneet Alissonin kimppuun vaan Secilian, oli hyvä. Oliverin hysteerinomainen naaman puhdistaminen oli hauska lisä tarinan jännittyneeseen tunnelmaan. Hienoa! Tarina oli hyvä kokonaisuus ja odotan innolla, miten tapahtumat etenevät. Saat tästä tarinasta 16 tupapistettä, 8 kaljuunaa sekä 15 sulmua.